Kevätauringon herättämänä...

Kevätauringon ensimmäiset säteet ovat herättäneet minut talvihorroksesta - blogin osalta horros on kestänyt kahden talven verran. Horroksesta olen aina yrittänyt nostaa päätäni ja toivonut palaavani tänne kirjoittamaan, mutta niin vain asia on jäänyt. Nyt olen sulatellut sisäisiä lumikasoja ja heittänyt menneitä loskia menemään.

Kevät on sopivaa aikaa tehdä suursiivousta - heittää menemään tarpeetonta ja päästää tuuli puhaltamaan oikein kunnolla.

Lämpimin ajatuksia palaan kirjoittelemaan tänne - toivottavasti sinäkin löydät lukijaksi!

Bootsit

Myyjä katsoi pitkään, kun maksaessani kenkäni totesin, että tällaiset minulla oli joskus nuorena. Laskeskelin, että siitä on aikaa kohta 20 vuotta. Yläasteella minulla oli Vagabondin bootsit, joita käytin läpi vuoden. Villasukalla tai ilman. Harmikseni kengät tulivat tiensä päähän jossain välissä. Tyylinikin taisi muuttua välillä. Sittemmin olen aina kaivannut reippaita kenkiä, jotka saa nopsasti jalkaan ja joilla pystyy kävelemään kunnolla.

Vagabondeja en raaskinut ostaa...

Keltainen, oranssi, ruskea, punainen

Okrankeltainen, poltettu oranssi, suklaanruskea, tiilenpunainen... Värit, jotka ennen puistattivat ovat nyt niitä ihanimpia. Ehkä luumunpunainen myös. Värimaailma on heittänyt kuperkeikkaa. Mustaan pukeutuminen tuntuu ahdistavalta. Kahden vastakkaisen värin yhdistelmä tuntuu poikkeuksellisen kotoiselta. Johtuuko muutos syksystä? Kenties elämäntilanteen uudelleenmuotoutumisesta.Johtuuko muutos syksystä? Kenties elämäntilanteen uudelleenmuotoutumisesta.

Sisustuslehtien vastapainoksi löysin meditatiivisen sisustuskirjan, Johanna ja Juha Tanskasen kirjan Talo minussa, minä talossa (Kirjapaja, 2011). Jatkoa omalla tavallaan kirjalle Silitä kissaa - Hengellisiä harjoituksia hengästyneille.

"Luopua tavaroistaan on kuin luopuisi muistoistaan, osasta elämäänsä. Lähteä eteenpäin on kuin  unohtaa, muuttaa on kuin aloittaa alusta. Uusi koti johtaa aivan uuteen elämänvaiheeseen." Lopulta kaikki on vain lainaa, niin kuin kirjassa todetaan.

Samalla reissulla kassiini sukelsi myös pari muuta kirjaa: Reformaation naisia (Kirsi Stjerna, Kirjapaja, 2011) sekä Uskon hiljainen vallankumous, Avilan Teresan askelissa (Antonio Mas Arrando, Ulla Lumijärvi, Katharos).